tnts' blog

Ostin alkuviikosta uuden television ja sisustussuunnittelun, sisustamisen, piuhottamisen ja siivoamisen jälkeen ilmeni, ettei vahvistimeni kaukosäädin osannut laittaa uutta telkkaria päälle, kuten vanhan osasi. Tuntui hoopolta ottaa taas kolmaskaukosäädin pöydälle vain television päälle/pois panemiseen.

Googlailun jälkeen päädyin hommaamaan Logitechin Harmony 555 -yleissäätimen, mutta Verkkokaupassa päädyinkin säästelemään ja ostin Kungenin – tuon kaukosäädinten kansalaisboksin. Kungen vaikutti lupaavalta, mutten saanut Handanin valikkoja toimimaan, kun ylös-nuoli ei lähtenyt toimimaan. En jaksanut kauaa katella, vaan tänään päätin hakea Logitechin, mutta kylläkin 525-mallin Kungeniin verrattuna viisinkertaiseen hintaan. Kungen saa lähteä landelle vanhan töllön mukana.

525:n säätö oli kyllä erinomainen esimerkki intuitiivisestä käyttöliittymästä. Loistavasti suunniteltu softa ja kaukokin huippu. Digiboksin, dvd:n, videoiden ja radion ohjaaminen asentui suoraan, kun oli vaan laitteiden merkit ja tyypit naputellu listaan, mutta tietokone medialähteenä oli vaikeampi pala. Sain tehtyä mp3-makron digitaalisen musiikin alle lisäämällä imaginäärisen musiikkipalvelin laitteen listaan. Divx-makro luonnistui teksti-tv asetusten pohjalta ja vähän kaukoa huijaamalla.

Eli vaikka kuinka säätö oli intuitiivinen, informatiivinen, turvallinen ja suoraviivainen, niin poikkeuksien tekeminen oli se ongelma. Tätä pelkään suunnitellussa Mac-siirtymässänikin ilmenevän. Eli jos jollekin jutulle ei ole suoraa plug’n'play polkua, niin mitä sit voi tehdä?

Kaukosäätimen kanssa säätö varmasti testikäytön edetessä jatkuu, mutta silti positiivinen kokemus tuommoinen noinkin käyttäjäläheinen ohjelmisto. Littipukkua Logitechille!